lauantai 27. syyskuuta 2014

Puutarhan pumpulia - vaaleanpunaista ja valkoista puutarhan pitsiä


"Unelmat käyvät toteen pikkuhiljaa. Jos unelmia ei ole, miksi sitten eläisin. Puutarhassa on aikaa mielen levätä ja valmistautua elämän antamiin tehtäviin - sen haasteisiin. " 
Näin olen kirjoittanut puutarhan suunnitteluvaiheessa 16.6.2009. Tänään jaan kuvia puutarhassani olevista kukista. Kaikki kukat olen itse sinne istuttanut ja hoitanut niitä itse. Kaunosieluna istutin koristepensaat ja kukat ensin ja vasta myöhemmin olen alkanut touhuta hyötykasveja puutarhaani. Kasveja valitessasi olen ottanut huomioon myös kasvin syysvärin. Pihallamme on vaaleanpunaisen ja valkoisten kukkien eri sävyjä. Puutarhani kukat tuovat iloa elämääni ja olen lisännyt niitä pikku hiljaa. 
Pioni on yksi lempikukistani ja tänä kesänä sain kuvata nämä ensimmäiset kullannuppuni terassin vieressä olevasta kukkapenkistäni. Nämä ovat niin kauniita ja tykkään tämän kukan sävyistä paljon.
Tämä kuva on hieman eri sävyisestä pionistani.
Tämä kaunokainen, kärhö, on ollut puutarhassani reilun vuoden. Tämä kukka on kaunis myös nuppuvaiheessa. Sen hentous, mutta sitkeys puhuttelee minua. 


Pihallamme on alppiruusuja muutamia eri lajikkeita ja ne ovat viihtyneet meillä hyvin. Tämä valkoinen kukkii aina runsaasti prinsessamme syntymäpäivän aikoihin ja on usein myös juhlapöydän koristeena.
Tämä alppiruusu on nuppuvaiheessa erityisen kaunis. Kukinnan väri on herkkä ja hempeä. 

Tämän alppiruusun olen saanut ystäviltämme valmistujaislahjaksi. 
Pihallamme on myös alppiruusulajike, joka kestää kuumuutta ja joka kevät ihmettelen, kun nämä ihanat pinkit kaunokaiset avaavat nuppunsa. Näiden kukat ovat vähän pienempiä kooltaan kuin muiden alppiruusujemme.

Kaunokuusama kaunistuu vuosi vuodelta. Tämän pensaan kukinnot näyttävät pitsimäisen ihanalta.
Viime syksynä istutin muutamia tulppaaneja ja kolme omenapuuta. Toistaiseksi emme vielä saaneet runsasta omenasatoa, mutta omenapuun kukat olivat kauniita.
Tämä hento ja kaunis kukka on isotähtiputki.
Tässä isotähtiputket suurena joukkona.
Tornionlaaksonruusun kukat ovat herkkiä ja kerrollisuus antaa ilmettä.
Kuutamohortensia on myös yksi lempipensaitani pihallamme. Ne toivottavat meille saapuvat tervetulleiksi. Kesällä niiden kukat ovat romanttiset ja puhtaan valkoiset.
Syksyllä kuutamohortensianlehdet muuttuvat kauniin keltaisiksi.
Istutin vaaleanpunaista myös syksyn iloksi terassilla oleviin kukkapylväisiin.
Nämä komeamaksaruohot kukkivat edelleen, vaikka säät ovat jo kylmenneet. Puutarhassa on myös paljon muita kukkivia kasveja ja pensaita. Välillä on hyvä pysähtyä kaiken touhun keskellä ihastelemaan luonnon suuria ihmeitä - on syksy niin ihmeellinen. Syksyn kauneutta sinullekin lukijani. 

keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Roberope ja vauva-ajan käsitöitä

Ripustin tänään asuntomessuilla ihastukseni herättäneen Roberope köyden kattoon. Tämä paikka on tosin väliaikainen ratkaisu, mutta halusin tietää, miltä tämä köysinaulakko näyttää ihan oikeasti. Tänä iltana myös tutkimme vauva-aikaisia vaatteita ja ompelemiani pikkuvaatteita. Ompelin silloin noin 13 vuotta sitten paljon lapsillemme vaatteita. Tein niitä myös vanhoista, hyväkuntoisesta aikuisten vaatteista. 


Tässä Roberope ilman somisteita. Tykkään tästä yksinkertaisesta ideasta.



Tässä kuvassa olevat farmarit olen ommellut omista farkuista, jotka eivät olleet enää silloin mieluisat. Näitä on säilytetty 13 vuotta. Hyvin ovat säilyneet.


Tämän paidan olen ommellu mummolasta saadusta Marimekon paidasta. Napitkin pystyin hyödyntämään. Tämän paidan avulla esikoisemme on oppinut avaamaan ja sulkemaan napit.


Esikoisemme oli niin miniatyyri pienokainen, että nämä pienet vaatteet olivat hänelle valtavan suuret. Kuvassa näkyvä mekko on prinsessamme, toisen lapsemme, ensimmäinen mekko.


Prinsessamme kultakutri sai tämän mekon jo sairaalaan lahjaksi. Hänen syntymä oli niin ihme, että saimme monen ystävän pään sekaisin. Olen onnellinen, että voin kiitollisin mielin tutkiskella näitä vauva-ajan muistoja. Yhdessä katsoimme vaatteita, ompelutöitäni, joita tässä on esillä vain murto-osa. Onnea on onnelliset mielen muistot. Oma historia on tärkeä asia hyväksyä - antaa muistojen tulla sellaisina kuin ne ovat. Ne kannattelevat meitä. 

torstai 18. syyskuuta 2014

Uniikkia taidetta

Esittelen kotini rakkaan taideteoksen, joka tehty ja omistettu meidän perheelle. Taideteos ilmentää elämäämme, sillä taiteilija pyysi kirjoittamaan perheellemme tärkeitä asioita paperille. Niiden kautta hän maalasi tämän kauniin teoksen ja kirjoittamamme sanat hän kirjoitti latinaksi tauluumme. Tämä on uniikki kappale ja juuri meille rakkaudella valmistettu. Tykkään teoksesta ja se tuo iloa jokaiseen päivääni. Teos on kolmiosainen ja olohuoneemme tärkeä sisustuselementti. 

Taiteilija tekee taideteoksia tilauksesta ja hän valmistaa juuri sinulle tai perheellesi uniikin teoksen, joka ilmentää elämääsi. Meidän kotiimme tämä teos sopii hyvin. Teos ilmentää elämäämme seitsemän sanan avulla; elämässä tärkeitä asioita ovat usko, toivo, rakkaus, koti, perhe, ystävät ja luonto. Tämän uniikin taideteoksen värimaailma sointuu hyvin kotimme sisustukseen. 

Jos kiinnostuit, voit ottaa yhteyttä taiteilijaan. Hänen luvallaan liitän tähän postaukseen ystävämme, taiteilijan yhteystiedot: maikki.nuorala@elisanet.fi




keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Kukkia, neulontaa ja kynttilänvaloa

Olen vähän syksyihminen. Tykkään istuskella iltoja kynttilänvalossa ja takkatulen loisteessa. Syksyllä myös neulon enemmän kuin muulloin. Toisaalta minulla on aina jokin käsityö kesken, mutta syksyiseen kotoiluun minun kohdallani kuuluu neuletyöt. Tämä työ on jämälangoista syntyvä kaulaliina, jonka neitokaiseni on itse suunnitellut. Neulon huivia pyöröpuikolla (80cm) ja silmukoita on noin pari sataa. Tällä tavoin raidat tulevat huivin pitkittäin, mikä oli huivin suunnittelijalle tärkeää. Huivi on helppo toteuttaa, koska neulon aina oikein. Sen vuoksi tämä ohje sopii myös aloittelijoille. 
Neuletyöt tehdään aina rakkaudella. 

Tässä on innokas apulainen Neiti Mirri, vaikka enemmän hän saa langat sotkuun kuin auttaa. Kummallisesti hän on heti paikalla, kun huomaa lankakerien liikkuvan. Kissamme on hyvin seurallinen ja kehrää usein. 
Tänään ilma tuntui jo niin syksyiseltä ja kolealta, että sytytin takan. Tuli lämmittää mukavasti ja tuo tunnelmaa olohuoneeseen. Ostin myös kotiimme kukkia sekä kuistille että maljakkoon. Neilikat ovat suosikkejani, sillä ne kestävät pitkään kauniina. 

Takan lämmössä on mukava istua hetki rauhassa neuletyön äärellä ja pysähtyä hetkeksi kuuntelemaan itseään. Minulla onkin tapana syksyisin illalla istua hetki ja neuloa. Neuletyö ei aina edisty paljon, mutta pieni pysähdys on tärkeä hetki omaa aikaa. 

Kukat virkistävät mieltä. Ne antavat iloa ja voimaa arki-iltaan. 

Kukat toivottavat syksyn tervetulleeksi etukuistilla. Iltaisin istahdan portaille villasukissa ja kietoudun huopaan tai vilttiin. Hengitän raikasta syksyn ilmaa ja katson tähtiä. Haaveilen. Unelmoin. 
Meillä näkyvät tähdet hyvin, sillä ainoat valot ovat omat pihavalomme, mitkä kajastavat. Jos nekin sammuttaa, voi pilvettömänä iltahetkenä nähdä tuhansia tähtiä. Se on kokemuksena voimaannuttavaa. 

Syksy on ihmeellistä aikaa luonnossa, sillä kaikki saavat uusia sävyjä.
Tervetuloa tunnelmalliset kynttiläillat, takkatulen loiste ja tähtitaivas! 
Toivon kuulaita ja tunnelmallisia iltoja sinullekin lukijani.
Tervetuloa mukaan!


maanantai 15. syyskuuta 2014

Haaveilua Habitaressa

Habitaremessut ovat muodostuneet syksyni kohokohtiin. Pieni päivän matka pääkaupunkiin piristää aina ja niin kävi tälläkin kerralla. Tänä vuonna keskityin tutkimaan erilaisia led-valoratkaisuja, mutta niistä en ottanut valokuvia. Kotimme valaistus arkieteisessä ja kodinhoitotiloissa kaipaisi päivitystä, mutta kaikki aikanaan. Ideoita saimme kyllä runsaasti tältä reissulta ja pienen tuliaisenkin kotiin.

Olin liikkeellä puolisoni kanssa ja kuljimme kiireettöminä. Tässä muutamia hajanaisia otoksiani. 


Tässä valaisimessa oli leikkisyyttä ja pirteyttä. Näitä oli saatavilla eri värisillä johdoilla. 

Tässä pyyhetelineessä oli veikeää tunnelmaa ja hyllylle mahtuu kaikki tarpeellinen. Mielestäni kiva idea.

Tänä vuonna kiinnitin huomion myös erilaisiin hengareihin, sillä niihinkin oli tuotu erilaisia tyylejä. Ihastuin vähän näihin puisiin. 


Tässä yksi ihanimmista ideoista. Vintagetarjotin Zoco Homen osastolta. Ihastelimme näitä yhdessä ja laittaisimme kodissamme yläkerran porrasaukkoon seinälle koristeeksi. Käsintehtyä taidetta. Jätimme asian vielä hautumaan.
Valikoima oli runsas ja sen vuoksi olikin vaikeaa päättää heti, mikä niistä olisi juuri se kaunein ja sopiva meidän kotiimme. Ihania tuotteita muutkin olivat kyseisellä osastolla ja niitä täytyy tutkia myöhemmin tarkemmin.

Tämä viehättävä pikkupöytä löytyi Jackpointin esittelyalueelta. Olenkin vertaillut pikkupöytä, mutta tämä ei muuttanut meille. Kaunis se oli silti kaikessa siroudessaan ja soveltuisi myös ulkokäyttöön. 

Habitaressa oli tänä vuonna myös paljon saunaosastoja esittelyssä. Tämän saunan lauteiden muoto miellytti minua, mutta käytännöllisyys on ehkä eri juttu. 

Tämä sauna miellytti väritykseltään ja puuseppämieheni tutki tarkoin lankkujen leveyttä ja materiaalia. Leveät laudepuut toivat tähän saunaan selkeyttä ja tukevuutta. 

Tässä kiukaiden kuningas, josta vielä haaveilen. Unelmia täytyy olla, mutta kyllä tästä hyvät löylyt saisi pihasaunassa. Vesisäiliön muotoilukin miellytti silmääni. 

Tässä tuliainen, josta taisin jo postaukseni alussa mainita. Hän on upouusi kotimme Neiti Pölyhuiska.


Kokeilin tätä jo käytännössä ja strutsin sulat toimivat pölyjen huiskuttelussa täydellisesti. Puhdasta tuli ja tällä kerralla Neiti Pölyhuiska saa olla esillä kodinhoitohuoneessamme. Iloisen kirjava ja kukertavan värinen edeltäjänsä sai jäädä eläkkeelle. 

Tällaisia tunnelmia minun Habitarereissustani.