perjantai 31. lokakuuta 2014

Pieni työskentelypaikka


Toiveet voi joskus toteutua nopeastikin, kun ryhtyy toimeen. Esikoinen toivoi, että hän saisi oman työskentelypisteen alakertaan, mutta ehdottomasti oman. Yhteistuumin päätimme siirtää sen yläkerrasta alakertaan. Portaiden alla meillä oli ennen pikku sohva, mutta se sai väistyä ja siirtyä. 


Pikkusohva on palvellut jo pitkään. Tämä löytyi opiskelukaupungin kirpparilta. Kun lapset olivat pieniä, tämä palveli vaavinsänkynä. Sohva sai uuden elämän muutama vuosi sitten, kun meillä asuva puuseppä tuunasi siitä leikki-ikäisille lapsilleen sohvan. Hän poisti sängystä yhden laidan ja vahvisti runkoa sen verran, että se kestää. Hyvin tämä on kestänyt isompiakin koululaisia ja saanut siitä syystä koristaa kotiamme. Nyt sohva sai väistyä työpisteen tieltä ja se siirtyi neidin askarteluhuoneeseen lukupaikaksi. Patja on vanha ja sen päällä on Marimekon muija kangas. Tyynyt olen ommellut räsymatto kankaasta pehmentämään lukuelämyksiä. 



IKEAn pukkijalat ja pöydän kansi ovat helppoja liikuteltavia ja aika pian uusi työpiste oli valmis. 
Kirjat ja tavarat mahtuvat hyvin myös pieneen tilaan, sillä tämä työskentelijä ei halua mitään turhaa olevan häiritsemässä työrauhaa. Tyyny pehmentää kivasti selkänojaa ja tuntuu mukavalta. 


Itsetehty kynäteline kruunaa tyylin. Pieni auto on kumi, joka palvellut pitkään. Lapsista on mukavaa, kun saa itse vaikuttaa "omiin" asioihin. Tämä kynäteline on koulussa tehty käsityö. Meillä ne ovat kunniapaikalla. Olen tyytyväinen kokonaisuuteen ja se ei häiritse olohuoneen rauhallista tunnelmaa. Lapsi saa työskennellessään tunteen, että aikuiset ovat lähellä tarvittaessa ja auttavat.


Leppoisaa viikonloppua lukijani. Otetaan näin rennosti. 






lauantai 18. lokakuuta 2014

Hyvässä seurassa kynttilöiden loisteessa


Nautin näistä syksyn kuulaista ja hämärtyvistä illoista. Kynttilät koristavat olohuonetta ja iltapalan kattausta. Usein aamupalaa tehdessä myös sytytän kynttilän tuomaan lämpöä ja tunnelmaa aamuihimme. Tänään nautimme viikonlopun vapaudesta ja leikkokukkien tuomasta ilon pilkahduksesta.
 

Laitoin nyt Matti Klenellin suunnittelemaan Nappula kynttilänjalkaan liilan kynttilän, sillä en nyt vielä joulupunaista voinut laittaa, vaikka jouluihminen olenkin. Pöydällä oleva iso kynttilä on tuoksukynttilä, mikä riittää tuomaan pehmeää tuoksua olohuoneeseen. Muistan, kun lapset olivat pieniä, kuinka silloin sytytin kynttilät vasta heidän nukahdettuaan. Nykyään meillä kilpaillaan, kuka saa sytyttää äidille kynttilät, sillä se on mieluista puuhaa.



Kerroin jo aiemmassa postauksessa, kuinka olen haaveillut teekannusta. Pitkään pohdin, että haluanko puhtaan valkoisen vaiko mustavalkoisen. Nyt onnellisena omistan teekannun. Teehetket ovat tärkeitä, sillä meillä on tullut jo tavaksi keittää iltaisin teetä rakkaan puolison kanssa. Siinä iltateetä nauttiessamme keskustelemme ja kuuntelemme toisiamme. Tähän hetkeen sopii hyvin teekannu, jonka nimi on Hyvässä Seurassa ❤️ (siirtolapuutarhan teekannu). Teekannun vetoisuus on 0,7 litraa ja sitä valmistaa Marimekko. Tämän kauniin esineen ovat suunnitelleet Maija Louekari ja Sami Ruotsalainen. 



Lämpöisiä teehetkiä sinullekin lukijani! 


maanantai 13. lokakuuta 2014

Villasukkien juhlapäivä


Tänään villasukilla on ollut juhlapäivä, sillä niitä on käytetty melkein koko päivä. Meillä on monia erilaisia villasukkia, mutta silti jokaiselle on muodostunut juuri ne rakkaimmat, omat villasukat. Nämä värikkäät ja pitkävartiset sukat olen neulonut esikoiselleni hänen toiveiden mukaisesti. Ne ovat niin ihanan pirteät! 


Ruskeat ja harmaat raidat lämmittävät puolisoni jalkoja ja neuloin nämä viime syksynä. 
Nämä sukat olin käärinyt viime jouluksi pehmeään pakettiin. 


Mustat makkarasukat ovat perintösukat ja olen neulonut nämä nuoruusvuosina. Nämä ovat siirtyneet jo tyttäreni käyttöön ja niihin pikkusiskoni on neulonut uudet terät. Nämä ovat erittäin suositut sukat ja niitä on käytetty paljon. ❤️


Nämä pirteät punaraitaiset sukat ovat äitini tekemät. Sukkamalli on perinteinen, mutta raikas. Nämä ovat myös mukana rakkaimpien villasukkien joukossa. Lämpöisiä iltoja sinulle lukijani ja pidetään varpaat lämpimänä. ❤️

keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Pienen taiteilijan työskentelytila

Meillä on tilaa luovuudelle. Tykkään erityisesti tämän tilan ratkaisussa sisäikkunoista, joiden avulla näen koko ajan pienen taiteilijan luovuuden. Voin seurata keittiöstä vaikkapa kahvikupposen ja sisustuslehtien ääreltä, mitä perheemme prinsessa työpisteellään touhuaa. 


Innostuimme tänään siivoamaan ja järjestämään pensselit ja värit sekä kynät. Pensselit ja paperit säilytämme antiikkikaapissa ja kynät ovat isossa rasiassa työpöydällä. Laatikostoihin mahtuu pienen tytön unelmien verran kaikennäköisiä tilpehöörijuttuja. Ne eivät voi olla pöydillä, sillä muutoin kissamme silppuaisi kaiken. 


Tekstitaulu muistuttaa pientä taiteilijaa itseluottamuksen tärkeydestä. 
Luovuus on myös tärkeä lahja elämälle. 


Nämä pikku taulut ovat lastemme tuotantoa ja yksi iso on oma kurssityöni. Olen ripustanut lasten töitä kotiimme esille kannustukseksi ja muistuttamaan siitä, kuinka paljon arvostan heidän lahjojaan. 


Kuvan ihana käpyaskartelu on prinsessamme ensimmäisiä päiväkotiaskarteluja ja olen saanut sen äitienpäivälahjaksi. Työ on arvokkaasti vieläkin esillä. Poronkellon mieheni on tuonut minulle tuliaisina matkoiltaan ja se on hauska sisustusesine. 


Tämän valaisimen olen askarrellut itse ja se on minulle hyvin rakas. Se muistuttaa meitä kaikkia siitä, kuinka ihminen voi selviytyä monenlaisista tilanteista, kun heillä on luovuuden lahja. Valaisin on valmistettu paperinarusta ja rautalankaverkosta. 








maanantai 6. lokakuuta 2014

Eteisessä soi melkein aina

Meidän eteisessä soi joka päivä jokin soitin. Tärkeässä roolissa tilassa on valkoinen piano. Soitamme sitä joka päivä. Se kuulee soittajan huokaukset ja ilot sekä ilahduttaa soittajaansa ja myös kuulijoita. Viulu on usein pianon päällä, mutta käytössä päivittäin.


Eteinen on avara, jossa on tilaa tehdä vaikka kuperkeikkoja. Tilana tämä on onnistunut ja monikäyttöinen. Olemme valinneet tähän tilaan pörröisen maton, jossa on ihana aamuisin loikoilla ja suunnitella päivän askareita. Matto on myös akustisesti hyvä ratkaisu tähän tilaan. 




Tämän eteisen laskutilana toimii pieni valkoinen lipasto, jonka päällä on vaihtuvasti erilaisia koriste-esineitä. Tällä kertaa lipaston päällä on lasten löytämiä kiviä kesälomareissuistamme. Lyhdyt olen hankkinut Pentikiltä anopin antamilla joululahjarahoilla jo muutama vuosi sitten. Nostin ne tuomaan syksyistä tunnelmaa eteiseemme. Huopikkaat ovat omani ja olen käyttänyt niitä lapsuuden kodissani. Ne ovat ihana muisto ja tällä sisustusesineellä on tunnearvoa. 

Tuoli on yksi ruokapöytämme tuoleista, joka toimii tässä tilassa äidin laukunvartijana. Laukku on Marimekon Toimi ja olen kokenut sen kätevänä työlaukkuna, jonne mahtuu riittävästi tavaraa. A4-kokoiset kirjat, paperit ja tietokone mahtuvat sinne sulassa sovussa sujauttaen. 


Syksy on kaunista aikaa ja tässä pieni välähdys syksyn tunnelmaa pilvikirsikan juurelta.
Mukavaa alkavaa viikkoa sinulle lukijani. Syksyllä tunnelmoidaan! 



keskiviikko 1. lokakuuta 2014

Iltateetä ja sympatiaa

Olen neulonut tänään jälleen muutaman kerroksen. Tänään keitin iltateetä ja sain sympatiaa iltaani rakkaalta kissaltamme. Tosin meillä oli vähän erimielisyyttä siitä kumpi tätä ihanaa villavilttiä nyt tarvitsee. Lopulta pääsimme sopuun. 


Tämä sohva on yhteinen löytö, joka tuli kotiimme sattumalta. Emme edes olisi tarvinneet sillä hetkellä uutta sohvaa, mutta kun tämä vain sattui löytymään. Villavilttiä olimme etsineet pitkään ja lopulta päädyimme tähän Pentikin ihanaan vilttiin. En ole katunut hetkeäkään tämän hankintaa. Niin kovassa käytössä se on. 


Tänään sytytin ensimmäisen kerran koristevalot tänä syksynä. 
Keitin myös itselleni iltateetä ja nautiskelin sen kaikessa rauhassa haaveillen uudesta teepannusta. 



Tunnelmallinen illanvietto teekupposen äärellä raikasti mielen. Tämä valaisin vietti kodissamme 1 vuotispäiviä, sillä hankimme tämän vuosi sitten Habitaremessuilta puolison kanssa. Tykkään kovasti sekä valaisimesta että sen ostajasta. Näissä tunnelmissa toivotan sinulle lukijani mukavaa viikon jatkoa!