torstai 22. lokakuuta 2015

Iltakahvilla


Kaunis syksyinen ilta. Vettä vihmoo ja vähän tuulee. Vietin tänään normaalia arki-iltaa lasten kanssa kaivaten jo reissulaista kotiin. Keittiön siivoilun jäljiltä iltakahvi maistui makoisalta ja söin jäätelöä. Joskus täytyy keksiä syy herkutteluun. Juhlistin tänään jälleen kerran erään "reissuviikon" loppumista. Huomenna on jo perjantai! Yhden niistä monista. Ei ollut "tilanteita" - rauhallinen arki-ilta. Onnekseni.


Päätin kattaa itselleni kauniisti ja join kahvit Pentikin Valo-astiaston kahvikupista. Miksi kaikkea kaunista katetaan vain vieraille? Sytytin uudet pallovaloni, jotka ostin syyslomareissulta. Otin pakkasesta vadelmia, joita käytetään vain "juhlahetkinä". Järjestin itselleni arkisen juhlahetken. Istuin keittiön pöydän äärellä ja oivalsin, että minun on annettava aikaa itselleni - levättävä hetki. Katsottava eteenpäin ja nähtävä tässä hetkessä jotain kaunista. Annoin itselleni aikaa edetä ajatuksissani rauhallisesti. Carpe diem. 



Iloa löytyy yllättävistä asioista. Etsin niitä itsestäni ja arjestani. Yllä olevassa kuvassa yksi hyvä esimerkki. Laitoin lasten aamiaismurot kauniisti esille. Arjen kauneutta. Keittiöömme tulee luonnonvalo useasta suunnasta, mikä arkiaamuina on virkistävä kokemus. Vanha kello sai uuden elämän, kun paristo vaihtui. Siirsin kellon keittiössä hieman eri kohtaan ja jotenkin se näyttää uudistuneelta. 





Olen opetellut "katsomaan peiliin" ja hyväksynyt tämän hetken - tilanteeni. Olen kokenut sen vapauttavana voimana ja olen pystynyt löytämään iloa arjestani ympärilläni. Elämä on tarkoitettu elettäväksi nautiskellen ja olen tehnyt Reissulaisen Rouva elämästä osan elämääni. En ajattele tilannettani negatiivisesti vaan olen kääntänyt sen voimakseni. Totta kai - joskus murehdin, mutta silloin on parempi katsoa eteenpäin kuin jumittua murehtimaan.


Onnellista arkea toivotellen. Elämä ei ole ohikiitävää - se on tässä ja nyt. 
Anni 











lauantai 10. lokakuuta 2015

Odotellessa...


Jotkut asiat ovat niitä, jotka vain odottavat oikeaa aikaa ja paikkaa. Tänään tein yhden sellaisen - vahasin alakerran parketin. Parkettia meillä on alakerran keittiössä, olohuoneessa ja molemmissa työhuoneissa. Tein kaiken oikein pidemmän kaavan mukaan. Siirsin kaikki huonekalut pois tieltä - imuroin, pesin ja vahasin. Hyvän musiikin tahdittamana tietysti. Sain inspiraation (vahan kuivumista odotellessa) maalata neidin pöydän kannen toisen puolen liitutaulumaalilla. Hän piirtää joka päivä ja aina, kun siihen on mahdollisuus...lopputulos on ihan hyvä. Vanha pöytä sai uuden ilmeen samalla. 


Nyt lattiat kiiltää auringon kanssa kilpaa, vaikka tavarat ovat vähän vielä "rempallaan" siivousurakan jäljiltä. Käytin Kiillon parkettipesua ja - vahaa. Onnistunut fiilis ja vahantuoksuinen koti. Kaunista syyspäivää sinullekin! 

Anni 


tiistai 6. lokakuuta 2015

Kaunis arki antaa voimaa


Arki. Mitä se on? Jokaisella meillä se on erilainen. Mistä ammennamme voimia arkeen - siihen harmaaseen hetkeen, kun tuntuu, ettei enää kestä. Väsyttää. Uuvuttaa ja ei huvita. En tarkoita nyt uupumusta vaan ihan sitä perusarkea, kun vaan välillä kaikki sama toistuu ja väsyttää. Se kuuluu elämään. Mistä voimaannun? Sitä kannattaa oikeasti miettiä ja siitä kannattaa puhua myös läheisilleen ääneen. Meillä tiedetään, mistä minä voimaannun. Kaunis arki kantaa ja antaa voimia. Tänään tein ihan perushommia kotona. Vein lapset uimahalliin, kun he halusivat. Toteutin heidän toiveensa ja se oli minulle tärkeää. Sovittiin, että saan hetken huilata. Tulin kotiin ja otin pitkään kesken olleen virkkauksen esille. Levitin sen rauhassa olohuoneeseen. Selvitin kaikki neljä suurta lankakerää. Miksi? Olisihan minulla ollut pyykkiä, silittämistä, ruokatiskit ja imurointikin. Sain lapsilta ohjeen. Äiti - tee jotain mukavaa sinäkin. Älä siivoa. 


Niin tein. Virkkasin. Tosin en kuvannut sitä vielä. Parin tunnin kuluttua hain lapsemme uimahallista. Mieli oli virkeä - iloinen. Hekin olivat iloisia ja kaikilla oli tyytyväinen mieli. Teimme yhdessä iltapalan ja söimme. Lapset menivät nukkumaan. Usein soitan illalla pianoa ja lapset tykkäävät siitä. Tänään kuitenkin laitoin lempilaulujani YouTubesta soimaan ja aloin tehdä kotihommia. Siistin arkieteisen, viikkasin puhtaat pyykit ja ripustin kuivumaan uutta puhdasta pyykkiä. Niin arkista. Tavallista. 

Kodinhoitohuone on minulle tärkeä paikka. Nämä kuvat ovat sieltä. Ensimmäisessä kuvassa on pieni yksityiskohta arjen tärkeimmästä - kalenterista. Äidin virkkaamat verhot muistuttavat minua lempeydestä ja siitä tyyneynestä, mitä olen itse saanut lapsuudessani kokea arkena. Turvallinen arki antaa voimaa. Valkoinen säästöpossu syö kaikki taskun pohjalle jääneet kolikot. Pieni lokerikko säilyttää avaimet. Kaikelle on paikkansa. 


Seinälle olen ripustanut englanninkielisen runon, jota pölyhuiska hieman peittää. Pölyhuiska on vuosi sitten tuotu Habitaremessuilta tuliaisina. Meillä ei ole varsinaista siivouskaappia vaan olen luovasti ripustellut siivoustavarat kädenulottuville. Pesuaineet ovat kodinhoitohuoneen allaskaapissa yhdellä hyllyllä kootusti. 



Kävimme muutama viikko sitten ostoksilla kodinkoneliikkeessä. Meillä oli mieheni mummon kihlalahjaksi antama silitysrauta ja se meni rikki. Ostimme uuden yhteistuumin. Toteutimme samaa ideaa kuin edesmennyt rakas mummo. Ostimme laadukkaan ja hieman kalliimman, mutta emme kuitenkaan kaikista kalleinta. Hän oli miettinyt tarkkaan kihlalahjan. Ajattele, miten hyödyllinen lahja. Joka kerta, kun silitin - muistin häntä. Hän neuvoi minua silloin: "Kyllä se on vaimon häpeä, jos miehellä on ruttuinen paita." Päätin säilyttää uutta silitysrautaa kodinhoitohuoneen pöydällä. Uudessa silitysraudassa on todella pitkä johto ja se on hyvä asia. En kuitenkaan halua, että johto lojuu pöydällä. Ripustin johdon naulakkoon, joka on seinällä. Naulakko on Muuton mallistoa. 


Arkea helpottaa joskus pienet asiat. Toisen pieni huomioiminen lisää hyvinvointia. Nämä pyyhkeet  helpottavat monessa asiassa. Jokaisella on oma väri ja pyyhkeissä lukee kivat tekstit: veli, sisko, äiti ja isä. Arjessa on helposti pääteltävissä, kuka on jättänyt pyyhkeensä "lojumaan". Pyyhkeet ovat Luhta homen mallistoa. Hyvä arki kantaa. Minulle kaunis arki antaa myös voimia. Se saattaa olla jokin ihan pieni juttu, minkä laitan esille. Jokaisen meidän on mietittävä ne asiat, joiden avulla rakennamme hyvää arkea ja huolehdimme omasta hyvinvoinnista. Hyvä arki auttaa jaksamaan myös niitä harmaita päiviä, joita väistämättä meille jokaiselle tulee. Onnellista arkea sinullekin lukijani ja tervetuloa uusille seuraajille. Olen iloinen teistä jokaisesta. 

Anni