sunnuntai 20. joulukuuta 2015

Joulu


Joulu on jo ovella. Neljäs adventti ohitse. Kiirettä ja huisketta. Kotona joulu on tuntunut tulevan hitaasti, mutta varmasti. Kynttilöitä on poltettu sekä sisällä että ulkona. Tulppaanit ovat ajaneet joulukukkien virkaa. 



Olemme paketoineet pieniä kääröjä. Tämä vuonna pakettikorteiksi valikoitui ruskeat kuuset. Yksinkertaisen kauniit. 


Joulukuusi koristeltiin jo lauantaina valmiiksi. Kuusen paikka vaihtui viimejoulusta, kun kukaan ei halunnut luopua riipputuolista. Hieman kulkuväylällä kuusi siinä komeilee, mutta kyllä se kestetään - joulun kunniaksi. 


Adventtikynttilät loistavat ja punaiset tulppaanit piristävät vielä niin kiireisiä viimeisiä työpäiviä. Ehdittiin kuitenkin sunnuntaina viettää näinkin tunnelmallinen hetki olohuoneessa istuen.  Loimuavaa takkaa voisi katsella loputtomiin. 


Pilkahdus joulun tuntua myös pihalla, vaikka lumesta ei ole tietoakaan. Joulu on ovella - tärkeintä on sydämen joulu. 
Levollista joulun odotusta! 

Anni





keskiviikko 2. joulukuuta 2015

Kun joulu on hukassa...


Ajattelin viikonloppuna, että koristelen vähän kotia jouluvaloilla ensimmäisen adventin kunniaksi. Ripustan ne perinteiset isot joulutähdet olohuoneeseen ja keittiöön. Olen järjestänyt joulutavarat yläkerran kaappeihin ja ajattelin vain ottaa ne sieltä. Toisin kävi. Joulu olikin "karannut". Kaapissa oli jäljellä vain valkoisia pelkkiä johtoja ja tähdistä ei ollut tietoakaan. Muistelimme. Keskustelimme. Mitähän olin aikonut? Perheenjäsenet vakuuttivat, että isot tähdet olivat ehkä olleet niin rikkinäisiä, että varmaan olet heittänyt ne pois. En muista. Kukaan ei muista. 

Mitä nyt? Minä olen aina ennen tehnyt sen juuri ensimmäisen adventin kynnyksellä. Huomasin, että minua harmitti. Miten olen voinut unohtaa tarkistaa asian. Minä, joka olen niin jouluihminen, että olen mennyt naimisiinkin joulun kynnyksellä. Ulkona on pimeää. Kukaan ei ole ripustanut uloskaan jouluvaloja. Onneksi sentään pihavalot toimivat. Totesimme, että pihalle kuuluvat jouluvalot tarvitsevat päivityksen. Ne niistäkin sitten. Mieheni sytytti takan ja pyysi sohvalle istumaan. Hän huomasi, että minua harmitti. - Kulta, ota nyt vähän rauhallisemmin tämä joulu. Emmehän ole edes kotona joululomalla, hän rauhoitteli. Käperryin vilttiin ja ajattelin, että kyllä kaikki järjestyy. Joulumieli ei ole valoista kiinni.

Ulkosauna oli lämmin. Saunan jälkeen sisällä tuoksui glögi ja vastaleivotut piparit. Päätin, että otan rauhallisemmin. Käyn joku päivä katselemassa uusia tähtiä. Jos en löydä, menen illalla katsomaan niitä portailta - meillä näkyy usein upea tähtitaivas. Katsoimme kalentereitamme. Vertailimme. Niin. Tilannekatsaus. Reissua pukkaa. Kalenterissa "viivaa" - poissaoloa, yksinoloa. Mikä on tärkeää? Pysähdyin miettimään ja ajattelin, että tulee se joulu ilman, vaikka en jaksaisikaan nyt juuri koristella. Sydämen joulu on tärkein. Päätimme yhdessä vähän koristella kotia. Luovuimme itse tehdystä kalenterista - mitä nyt juhlapäivien yllätykset tietenkin. Löysin kaksi pientä tähteä, jotka ripustin työhuoneiden ikkunoihin tuomaan joulumieltä. Meillä molemmilla on työssä parhain kiire menossa, joten otetaan kotona vähän rennommin. Tänään työpöydälläni oli lappu tontuilta: "Moi! Olet maailman paras ope!" T. Tontut" Jouluni alkoi tänään - tulin niin iloiseksi tästä pienestä lappusesta. Se oli rakkaudella tehty. 


Jos joku tietää, mistä suuria, valkoisia joulutähtiä voisi löytää, vinkkaa minulle. 
Rauhallista joulun odotusta! Otetaan rennosti. 
Anni